Tutkimus Tieteellinen jatkokoulutus Tutkimuseettinen toimikunta Tutkimusryhmät Yhteystiedot

Hjelt-instituutti
PL 40
00014 Helsingin yliopisto

Kansanterveystieteen osasto
PL 41 (Mannerheimintie 172)
00014 Helsingin yliopisto

Oikeuslääketieteen osasto
PL 40 (Kytösuontie 11)
00014 Helsingin yliopisto

Puhelin: 0294 1911 (vaihde)
Fax: 02941 27518

Sähköposti: etunimi.sukunimi [at] helsinki.fi

Alma-intranet

Prof. Eero Lahelma

Helsinki Health Study (HHS)
Terveystutkimus

Tämän tutkimuksen avulla saadaan uutta tieteellistä tietoa työn ja muun elämän vaikutuksista terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Tietoa voidaan hyödyntää toimintakyvyn ja terveyden ylläpitämisessä ja parantamisessa - myös työuran jälkeen. Tutkimuksen suorittaa Helsingin yliopistossa toimiva ryhmä yhteistyössä Lontoon yliopiston Whitehall-tutkimuksen ja japanilaisen University of Toyaman kanssa.

Tutkimuksen johtaja

prof. Eero Lahelma
Helsingin yliopisto, Hjelt-intituutti
Kansanterveystieteen osasto
PL 41 (Mannerheimintie 172)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Puh: 02941 27554
Fax: 02941 27540
Sähköposti: Eero.Lahelma [at] Helsinki.fi

Tutkimusryhmä

Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos
lääketieteen tohtori Akseli Aittomäki, 191 27548
valtiotieteiden maisteri Elina Laaksonen, 191 27553
terveystieteiden maisteri Jouni Lahti, 191 27608
dosentti Tea Lallukka, 191 27566
lääketieteen lisensiaatti, valtiotieteiden maisteri, kauppatieteiden maisteri Kustaa Piha
dosentti Ossi Rahkonen, 191 27549
terveydenhuollon maisteri Peppiina Saastamoinen, tutkimuksen yhteyshenkilö, 191 27590, s-posti kttl-hhs [at] helsinki.fi
lääketieteen kandidaatti Aino Salonsalmi
dosentti Sirpa Sarlio-Lähteenkorva
dosentti Karri Silventoinen, 191 27541

Helsingin yliopisto, sosiologian laitos
dosentti Mikko Laaksonen, 191 23884
dosentti Pekka Martikainen, 191 23889 (myös tutkijakollegium)
valtiotieteiden maisteri Netta Mäki, 191 23886
 
Työterveyslaitos
dosentti Päivi Leino-Arjas

Folkhälsanin tutkimuskeskus
dosentti Eva Roos
 
Stakes
dosentti Sakari Karvonen
 
Kuntien eläkevakuutus
valtiotieteiden maisteri Karoliina Harkonmäki

Yhteistyökumppanit

Whitehall II -tutkimus (Lontoon yliopisto, UK)
professori Michael Marmot
 
Toyama Civil Servants Study (Toyaman yliopisto, Japani)
professori Sadanobu Kagamimori

Helsingin kaupunki
Hannu Tulensalo, henkilöstöjohtaja
Juha Liira, työterveysjohtaja

 

Lisätietoja Helsinki Health Study tutkimuksesta

 

Tavoitteet ja merkitys

Tutkimuksen tavoitteena on saavuttaa monipuolinen kuva työntekijöiden terveydentilasta ja hyvinvoinnista sekä työiässä että eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Erityisesti selvitetään, miten työ- ja muu elinympäristö sekä elintavat yhdessä biologisten tekijöiden kanssa vaikuttavat sairauksiin ja hyvinvointiin. Sairauksien syiden tunnistaminen on edellytyksenä tehokkaalle terveyden ja muun hyvinvoinnin edistämiselle sekä työelämässä että sen ulkopuolella.

 

Hankkeen toteutus

Tutkimus kohdistuu vuosina 2000-2002 Helsingin kaupungilla työskennelleisiin 40 vuotta täyttäneisiin henkilöihin. Perusvaiheen tietoja koottiin vuosien 2000, 2001 ja 2002 peruskyselyissä (vastaajia 8960, vastausprosentti 67 %). Vuonna 2007 tehtävä seurantakysely lähetetään peruskyselyyn vastanneille. Tutkimus koskee kaikkia peruskyselyyn vastanneita täysin riippumatta nykyisestä työpaikasta tai eläkkeelle siirtymisestä. Kyselyn lisäksi tietoja on myös koottu ikäryhmittäisistä terveystarkastuksista 2000-2002, henkilöiltä, jotka ovat antaneet tähän luvan. Lomakekyselyaineistoa on täydennetty ja täydennetään edelleen rekisteritiedoilla. Rekisteritietoja (Stakes, Kela, Tilastokeskus, eläkelaitokset, Helsingin kaupunki) kootaan vain jos tutkittava on peruskyselyn yhteydessä antanut tähän kirjallisen luvan. Rekisteriseuranta-ajan on suunniteltu kestävän vuoteen 2015 asti. Tutkimuksen tulokset raportoidaan sekä tieteellisissä että laajemman lukijakunnan julkaisuissa.

 

Tietojen luottamuksellisuus

Koottavia tietoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisina ja tutkittavien tietosuojasta huolehditaan tarkoin. Tietojen käsittelyssä seurataan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin eettisiä ohjeita. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Viranomaisten rekisteritietoja käytetään aineistona vain tutkittavan kirjallisella suostumuksella. Tutkimusaineisto on yksinomaan tutkijoiden käytössä eikä sitä luovuteta Helsingin kaupungille tai muille ulkopuolisille. Tutkimustuloksia julkaistaessa varmistetaan, ettei kenenkään henkilöllisyys voi paljastua. Jokainen tutkimusryhmän jäsen on allekirjoittanut vaitiolositoumuksen.

 

Rahoittajat

Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto ja Helsingin yliopisto.

 

Usein kysyttyjä kysymyksiä

 

Mikä on Helsinki Health Study –terveystutkimus?

Helsinki Health Study on Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen ja sen tutkimusyhteistyökumppaneiden toteuttama terveystutkimus. Tutkimus aloitettiin vuonna 2000 lähettämällä kyselylomake kaikille Helsingin kaupungin 40, 45, 50, 55 ja 60 vuotta kyseisenä vuonna täyttäneille työntekijöille. Sama toistettiin vuosina 2001 ja 2002. Nyt, vuonna 2007, kyselytutkimus on edennyt seurantavaiheeseen ja seurantakyselylomake lähetetään kaikille peruskyselyyn vastanneille.

 
Kuulunko tutkimusjoukkoon?

Tämä, vuonna 2007 tehtävä Helsinki Health Study –terveystutkimuksen seurantatutkimus on suunnattu kaikille perusvaiheen kyselyyn vastanneille elämäntilanteesta riippumatta. Ne, jotka ovat vaihtaneet työnantajaa, voivat merkitä sen lomakkeeseen sille varattuun tilaan ja vastata muutoin normaalisti kysymyksiin. Eläkkeellä tai muutoin työelämän ulkopuolella olevat voivat lomakkeessa olevien ohjeiden mukaisesti jättää vastaamatta suoranaisesti työhön liittyviin kysymyksiin, mutta vastata muihin kysymyksiin.

Työelämässä vielä mukana olevilla tilapäinen poissaolo työstä ei vastaamiseen vaikuta. Toivomme Teidän vastaavan vastaushetken mukaan. Kaikissa epäselvissä tapauksissa voitte ottaa meihin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse.

 
Miksei vastaaminen tapahdu nimettömänä?

Peruskysely lähetettiin alun perin kaikille vuosina 2000, 2001 ja 2002  40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotta täyttäneille Helsingin kaupungin työntekijöille. Seurantakysely on lähetetty peruskyselyyn vastanneille henkilöille. Viivakoodi ja etunimi lomakkeessa helpottavat seuraamaan, ketkä ovat vastanneet ja ketkä eivät, muuhun tarkoitukseen niitä ei käytetä. Lopullinen tutkimustyössä käytettävä kyselyaineisto ei sisällä nimeä tai henkilötunnusta.

 
Ketkä tutkimuksella kerättäviä tietoja käyttävät ja mihin tarkoitukseen?

Tutkimuksella kerättävät tiedot tulevat yksinomaan tutkijoiden käyttöön. Saatavia tietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Niitä ei liitetä Helsingin kaupungin tietokantoihin tai muihin rekistereihin ilman henkilön peruskyselyn yhteydessä antamaa suostumusta. Lomakkeiden tiedot tallennetaan koneellisesti optisen lukulaitteen avulla, joten tiedot ovat jo analysointivaiheessa numeerisessa, tilastollisen analyysin mahdollistavassa muodossa. Itse lomakkeita ei siis jatkossa käsitellä lainkaan, vaan ne säilytetään turvallisesti lukkojen takana ja hävitetään tutkimuksen päättyessä.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisinä julkaisuina siten, ettei yksittäistä vastaajaa tai pienintäkään työyksikköä koskevia tietoja ole mahdollista saada selville. Esimerkiksi yksittäisen vastaajan terveys- tai muut tiedot eivät missään olosuhteissa voi joutua työnantajan, työterveyshuollon tai muiden asiaan kuulumattomien tietoon.

 

Miten luottamuksellisuus voidaan taata?

Kerättävien tietojen ehdottomasta luottamuksellisuudesta huolehditaan kaikissa tutkimusvaiheissa. Aineisto on ainoastaan tutkijoiden käytössä ja sitä käsitellään vain tilastollisessa muodossa ryhmätasolla. Tunnistetietoja ei aineistoa käsiteltäessä käytetä, eikä tuloksia julkaista missään vaiheessa siten, että yksittäisiä henkilöitä olisi mahdollista tunnistaa. Tutkijat ovat allekirjoittaneet vaitiolositoumuksen, eikä aineistoa luovuteta tutkimusryhmän ulkopuolisille tahoille.

Tutkimussuunnitelman ovat hyväksyneet Helsingin kaupungin henkilöstötoimikunta ja sekä terveysviraston että Helsingin yliopiston eettiset toimikunnat. Lisäksi tietosuojavaltuutettu on antanut puoltavan lausunnon tutkimuksesta. 

 

Mitä rekisteritietojen yhdistäminen käytännössä tarkoittaa?

Kyselytutkimuksen tietoja voidaan täydentää rekisteritiedolla esim. eläkkeistä, mikäli tutkittava on antanut tähän suostumuksen kyselytutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa. Rekisteritiedot haetaan erikseen eri rekisteripitäjiltä (Stakes, Tilastokeskus, Kela, eläkelaitokset ja Helsingin kaupunki). Myös rekisteritiedoilla täydennetty aineisto jää ainoastaan tutkimusryhmän käyttöön, eikä sitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Tietojen käsittely on ehdottoman luottamuksellista, joten luvan rekisteritietojen yhdistämiseen antaneen tiedot eivät missään olosuhteissa joudu ulkopuolisten haltuun.

Rekisteriyhdistämisen mahdollistavan suostumuksen antaminen on ollut vapaaehtoista ja vastaaja voi milloin tahansa niin halutessaan peruuttaa antamansa suostumuksen ottamalla yhteyttä tutkimusryhmän johtajaan Eero Lahelmaan (p. 02941 27554), tutkija Peppiina Saastamoiseen (p.02941 27590) tai tutkija Tea Lallukkaan (p. 02941 27566).

 

Miksi lomakkeella kysytään taustatietoja (esim. vanhempien koulutus, lapsuuden olot, tulot, elintavat)?

Terveydentilan taustalla vaikuttavat monet biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, joista osa on nykyiseen ja osa aiempaan elämäntilanteeseen liittyviä. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi elintavat, lapsuuden elinolot sekä tulot ja varallisuus. Nämä taustatekijät saattavat vaikuttaa hyvinvointiin sekä suoraan että yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Koska tämän terveystutkimuksen tavoitteena on kuvata työn ja muun elämän vaikutusta terveydentilaan sekä lisäksi etsiä sairauksien taustalla vaikuttavia syitä, on ensiarvoisen tärkeää saada lomakkeella monipuolista tietoa tutkittavien elinoloista ja taustasta. Ilman taustatekijöitä ei erilaisten sairauksiin vaikuttavien syytekijöiden ymmärtäminen ole mahdollista, eikä tulosten pohjalta voida vetää tarpeellisia johtopäätöksiä. Kysymyksiä ei siis kysytä siksi, että haluttaisiin kerätä tietoja esimerkiksi yksittäisten henkilöiden perhetaustasta, vaan tavoitteena on löytää tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että jossain ryhmässä terveydentila on erilainen kuin jossakin toisessa.

 

Miksi lähetetään muistutuskirje, vaikka vastaaminen on vapaaehtoista?

Vastaaminen on muistutuskirjeestä huolimatta vapaaehtoista. On kuitenkin tärkeää että mahdollisimman moni vastaa, sillä alhainen vastausprosentti heikentää tulosten luotettavuutta. Toivomme siksi, että muistutuskirjeellä saisimme niidenkin henkilöiden vastaukset, jotka ehkä ovat vain unohtaneet lomakkeen tai joilta lomake on hävinnyt tai jotka eivät ole syystä tai toisesta saaneet lomaketta ensimmäisellä kerralla lainkaan. Mikäli ette kuitenkaan halua tutkimukseemme osallistua, voitte yksinkertaisesti jättää vastaamatta lomakkeeseen. Voitte myös ilmoittaa kieltäytymisestänne meille. Vastaamatta jättämisestä ei ole Teille nyt tai vastaisuudessa minkäänlaisia seuraamuksia.

 

Kerromme Teille mielellämme lisää tutkimuksesta!

Toivottavasti onnistuimme tässä vastaamaan mahdollisesti myös Teitä askarruttaneisiin kysymyksiin. Mikäli haluatte kuitenkin vielä kysyä jotain, älkää epäröikö ottaa meihin yhteyttä. Yhteyshenkilöt ovat tutkimuksen johtaja, professori Eero Lahelma, puhelin 191 27554, tutkija, terveydenhuollon maisteri Peppiina Saastamoinen, puhelin 191 27590, sekä tutkija, elintarviketieteiden maisteri Tea Lallukka, puhelin 191 27566. Kysymyksiä tai kommentteja voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen kttl-hhs [at] helsinki.fi


 Helsinki Health Study - Publications
Helsingin kaupungin terveystutkimus - Julkaisut
Helsingfors stads hälsoundersökning – Publikationer

2009

  1. Harkonmäki K, Martikainen P, Lahelma E, Halmeenmäki T, Silventoinen K, Rahkonen O. Intentions to retire, life dissatisfaction and the subsequent risk of disability retirement. Scandinavian Journal of Public Health 2009:252-259.
  2. Kaikkonen R, Rahkonen O, Lallukka T, Lahelma E. Physical and psychosocial working conditions as explanations for occupational class inequalities in self-rated health. European Journal of Public Health 2009, in press.
  3. Laaksonen E, Martikainen P, Head J, Rahkonen O, Marmot M, Lahelma E. Associations of multiple socioeconomic circumstances with physical functioning among Finnish and British employees. European Journal of Public Health 2009;19:38-45.
  4.  

Laaksonen E, Martikainen P, Lallukka T, Lahelma E, Ferrie J, Rahkonen O, Marmot M, Head J. Economic difficulties and common mental disorders among Finnish and British white-collar employees: the contribution of social and behavioural factors. The Journal of Epidemiology and Community Health 2009, in press, available online.

  1.  

Lahelma E, Laaksonen M, Aittomäki A. Occupational class inequalities in health across employment sectors: The contribution of working conditions. International Archives of Occupational and Environmental Health 2009;82:185-190.

  1.  

Lahti J, Laaksonen M, Lahelma E, Rahkonen O. The impact of physical activity on sickness absence. Scandinavian Journal of Medicine and Science Sports 2009, in press, available online.

  1.  

Lallukka T, Chandola T, Hemingway H, Marmot M, Lahelma E, Rahkonen O. Job strain and symptoms of angina pectoris among British and Finnish middle-aged employees. Journal of Epidemiology and Community Health, in press.

  1.  

Pietiläinen O. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset: paneelitutkimus Helsingin kaupungin työntekijöillä. Sosiologian pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, huhtikuu 2009, 74 p.

  1.  

Saastamoinen P, Laaksonen M, Leino-Arjas P, Lahelma E. Psychosocial risk factors of pain among employees. European Journal of Pain 2009;13:102-108.

  1.  

Saastamoinen P, Laaksonen M, Lahelma E, Leino-Arjas P. The effect of pain on sickness absence among middle-aged municipal employees. Occupational and Environmental Medicine 2009;66:131-136.

 

2008

  1. Aittomäki A. Social-class inequalities in ill health - the contribution of physical workload. Helsinki University Print; University of Helsinki. Publications of Public Health M195:2008. ISSN 0355-7979. ISBN 978-952-10-1381-2. ISBN 978-952-10-1382-9 (pdf). Dissertation. http://ethesis.helsinki.fi/
  2. Aittomäki A, Lahelma E, Rahkonen O, Leino-Arjas P, Martikainen P. Job decision latitude as a potential modifier of the contribution of physical workload to poor functioning in middle-aged employees. International Archives of Occupational and Environmental Health 2008, doi:10.1007/s00420-007-0291-z.
  3. Karvonen S, Sipilä P, Martikainen P, Rahkonen O, Laaksonen M. Smoking in context - a multilevel approach to smoking among females in Helsinki. BMC Public Health 2008;24:8:134.
  4. Laaksonen M, Aittomäki A, Lallukka T, Rahkonen O, Saastamoinen P, Silventoinen K, Lahelma E. Register-based study among employees shows small non-participation bias in health surveys and check-ups. Journal of Clinical Epidemiology 2008;61:900-906. 
  5. Laaksonen M, Martikainen P, Rahkonen O, Lahelma E. Explanations for gender differences in sickness absence: Evidence from middle-aged municipal employees from Finland. Occupational and Environmental Medicine 2008;65:325-330.
  6. Laaksonen M, Piha K, Martikainen P, Rahkonen O, Lahelma E. Health-related behaviours and sickness absence from work. Occupational and Environmental Medicine 2008, in press.
  7. Lahelma E, Laaksonen M, Martikainen P, Rahkonen O. Die Mehrdimensionalität der sozioökonomische Lage - Konzequenzen für die Analyse gesundheitlicher Ungleichheit. In: U Bauer, U Bittlingmayer, M Richter (eds). Health Inequalities. Determinanten und Mechanismen gesundheitlicher Ungleicheit. VS Verlag, Wiesbaden 2008;143-166 (in press).
  8. Lahti J, Laaksonen M, Rahkonen O. Työväsymys ja ikääntyminen heijastuvat liikunnan harrastamiseen. Liikunta ja tiede 2008;45:36-39.
  9. Lallukka T. Associations among working conditions and behavioral risk factors: The Helsinki Health Study with International Comparisons. Helsinki University Print; University of Helsinki. Publications of Public Health M191:2008. ISSN 0355-7979. ISBN 978-952-10-1373-7. ISBN 978-952-10-1374-4 (pdf). Dissertation. http://ethesis.helsinki.fi/
  10. Lallukka T, Lahelma E, Rahkonen O, Roos E, Laaksonen E, Martikainen P, Head J, Brunner E, Mosdol A, Marmot M, Sekine M, Nasermoaddeli A, Kagamimori S. Associations of job strain and working overtime with adverse health behaviors and obesity: Evidence from the Whitehall II Study, Helsinki Health Study, and the Japanese Civil Servants Study. Social Science and Medicine 2008;66:1681-1698.
  11. Lu-Tervola X, Leino-Arjas P, Piha K, Aittomäki A, Saastamoinen P, Rahkonen O, Lahelma E. On methodologies for analysing sickness absence data: An insight into a new method. Proceedings of World Academy of Science, Engineering and Technology 2008;31:423-428.

2007

  1. Aittomäki A, Lahelma E, Rahkonen O, Leino-Arjas P, Martikainen P. The contribution of musculosceletal disorders and physical workload to socioeconomic inequalities in health. European Journal of Public Health 2007;17:145-150. doi:10.1093/eurpub/ckl121.
  2. Harkonmäki K. Predictors of disability retirement: From early intentions to retirement. Helsinki University Print; University of Helsinki. 2007. ISBN 978-952-5317-98-5. ISBN 978-952-5317-99-2 (pdf). Dissertation. http://ethesis.helsinki.fi/
  3. Laaksonen E, Martikainen P, Lahelma E, Lallukka T, Rahkonen O, Head J, Marmot M. Socioeconomic circumstances and common mental disorders among Finnish and British public sector employees: Evidence from the Helsinki Health Study and the Whitehall II Study. International Journal of Epidemiology 2007;36:776-786. doi:10.1093/ije/dym074. 
  4. Laaksonen M, Piha K, Sarlio-Lähteenkorva S. Relative weight and sickness absence. Obesity 2007;15:465-472.
  5. Laaksonen M, Silventoinen K, Martikainen P, Rahkonen O, Pitkäniemi J, Lahelma E. The effects of childhood circumstances, adult socioeconomic status and material circumstances on physical and mental functioning: a structural equation modelling approach. Annals of Epidemiology 2007;17:431-439.
  6. Lallukka T, Laaksonen M, Rahkonen O, Roos E, Lahelma E. Multiple socio-economic circumstances and healthy food habits. European Journal of Clinical Nutrition 2007;61:701-10.
  7. Martikainen P, Laaksonen M, Piha K, Lallukka T. Does survey bias the association between occupational social class and health? Scandinavian Journal of Public Health 2007;35:212-215.
  8. Piha K, Martikainen P, Rahkonen O, Roos E, Lahelma E. Trends in socio-economic differences in sickness absence among Finnish municipal employees 1990-99. Scandinavian Journal of Public Health 2007;35: 348-355.
  9. Roos E, Sarlio-Lähteenkorva S, Lallukka T, Lahelma E. Associations of work–family conflicts with food habits and physical activity. Public Health Nutrition 2007;10:222–229. doi: 10.1017/S1368980007248487.
  10. Salonsalmi A, Laaksonen M, Lahelma E, Rahkonen O. Alkoholin käyttötavat ja sairauspoissaolot. Suomen Lääkärilehti 2007;62:1485 - 1491. 

2006

  1. Harkonmäki K, Lahelma E, Martikainen P, Rahkonen O, Silventoinen K. Mental health functioning (SF-36) and intentions to retire early among ageing municipal employees: The Helsinki Health Study. Scandinavian Journal of Public Health 2006;34:190-198.
  2. Harkonmäki K, Lahelma E, Väänänen J, Rahkonen O. Eläkeaikomukset ja varhaiseläkkeelle siirtyminen Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2006:4, 40 p. 
  3. Harkonmäki K, Rahkonen O, Martikainen P, Silventoinen K, Lahelma E. Associations of SF-36 mental health functioning and family related factors with intentions to retire early among employees. Occupational and Environmental Medicine 2006;63:558-563. doi: 10.1136/oem.2005.022293
  4. Helkavaara Minna. Työ, perhe ja vaikeat elämäntapahtumat uupumusasteisen väsymyksen selittäjinä. Psykologian pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, 2006, 50 p.
  5. Kaikkonen Risto. Selittävätkö työolot sosioekonomisia terveyseroja? Sosiaalipolitiikan pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, marraskuu 2006, 100 p. 
  6. Laaksonen M, Rahkonen O, Martikainen P, Karvonen S, Lahelma E. Smoking and SF-36 health functioning. Preventive Medicine 2006;42:206-209.
  7. Laaksonen M, Rahkonen O, Martikainen P, Lahelma E. Associations of psychosocial working conditions with self-rated general health and mental health among municipal employees. International Archives of Occupational and Environmental Health 2006;79:205-212.  
  8. Lahelma E, Laaksonen M, Martikainen P, Rahkonen O, Sarlio-Lähteenkorva S. Multiple measures of socioeconomic circumstances and common mental disorders. Social Science and Medicine 2006;63:1383-1399. doi:10.1016/j.socscimed.2006.03.027 
  9. Lallukka T, Martikainen P, Reunanen A, Roos E, Sarlio-Lähteenkorva S, Lahelma E. Associations between working conditions and angina pectoris symptoms among employed women. Psychosomatic Medicine 2006;68:348-154.
  10. Mäkinen T, Laaksonen M, Lahelma E, Rahkonen O. Lapsuuden olosuhteet ja aikuisuuden toimintakyky. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2006;43:3-12.
  11. Mäkinen T, Laaksonen M, Lahelma E, Rahkonen O. Associations of childhood circumstances with physical and mental functioning in adulthood. Social Science and Medicine 2006;62:1831-1839.
  12. Rahkonen O, Laaksonen M, Martikainen P, Roos E, Lahelma E. Job control, job demands or social class? The impact of working conditions on the relationship between social class and health. Journal of Epidemiology and Community Health 2006;60:50-54; doi:10.1136/jech.2005.035758
  13. Roos E, Lahelma E, Rahkonen O. Work-family conflicts and drinking behaviours among employed women and men. Drug and Alcohol Dependence 2006;83:49-56.
  14. Saastamoinen P, Leino-Arjas P, Laaksonen M, Martikainen P, Lahelma E. Pain and health-related functioning among employees. Journal of Epidemiology and Community Health 2006;60:793-798. 
  15. Utriainen I, Sarlio-Lähteenkorva S, Aittomäki A, Lahelma E. Keski-ikäisten painoindeksi ja keskivartalolihavuus. Selvitys Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimusaineistosta. Suomen Lääkärilehti 2006;61:419-422.
  16. Utriainen I, Sarlio-Lähteenkorva S, Aittomäki A, Lahelma E. Lihavuus ja keskivartalolihavuus Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2006:1, 41 p.
  17. Wiens J-E, Aittomäki A, Lahelma A. Sydän- ja verisuonitautien biologiset riskitekijät Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2006:2, 32 p.
  18. Winter T, Roos E, Rahkonen O, Martikainen P, Lahelma E. Work-family conflicts and self-rated health. International Journal of Behavioural Medicine 2006;13:276-285.

2005

  1. Aittomäki A, Lahelma E, Roos E, Leino-Arjas P, Martikainen P. Gender differences in the association of age with physical work load and functioning. Occupational & Environmental Medicine 2005;62: 95-100.
  2. Laaksonen M, Rahkonen O, Karvonen S, Lahelma E: Socioeconomic status and smoking: analysing inequalities with multiple indicators. European Journal of Public Health 2005;15:262-269.
  3. Laaksonen M, Rahkonen O, Martikainen P, Lahelma E. Multiple dimensions of socioeconomic position and self-rated health. The contribution of childhood socioeconomic circumstances, adult socioeconomic status and material resources. American Journal of Public Health 2005;95:1403-1409.
  4. Laaksonen M, Roos E, Rahkonen O, Martikainen P, Lahelma E. Influence of material and behavioural factors on occupational class differences in health. Journal of Epidemiology and Community Health 2005;59;163-169.
  5. Laaksonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Leino-Arjas P, Martikainen P, Lahelma E. Body weight and health status: Importance of socioeconomic position and working conditions. Obesity Research, 2005;13:2169_2177.
  6. Lahelma E, Laaksonen M, Rahkonen O, Roos E. Work and non-work related determinants of socioeconomic inequalities in health and health behaviours. In: Gems of the Health Promotion Research Programme. Academy of Finland and Cancer Society of Finland, Tampere 2005:70-80.
  7. Lahelma E, Martikainen P, Rahkonen O, Roos E, Saastamoinen P. Occupational class inequalities across key domains of health: Results from the Helsinki Health Study. European Journal of Public Health 2005; 15: 504-510
  8. Lahelma E, Winter T, Martikainen P, Rahkonen O. Työn ja perheen väliset ristiriidat ja niiden taustatekijät naisilla ja miehillä. Työ ja ihminen 2005; 19: 34-48. 
  9. Lahelma E, Laaksonen M, Rahkonen O, Roos E. Työ ja perhe terveyden ja terveyskäyttäytymisen sosioekonomisten erojen taustatakijöinä. In: Timantit terveyden edistämisen tutkimusohjelmasta. Academy of Finland and Cancer Society of Finland, Tampere 2005: 74-84.
  10. Lallukka T, Laaksonen M, Martikainen P, Sarlio-Lähteenkorva S, Lahelma E. Psychosocial working conditions and weight gain among employees. J Obes Relat Metab Disord 2005: 29: 909-915.
  11. Piha Kustaa. Trends in  socio-economic differences in sickness absence among Finnish municipal employees 1990-1999. Syventävien opintojen opinnäytetyö, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, toukokuu 2005, 23 p.
  12. Rahkonen O, Laaksonen M, Karvonen S. The contribution of lone parenthood and economic difficulties on smoking among employed men and women. Social Science & Medicine 2005; 61: 211-216 
  13. Saastamoinen P, Leino-Arjas P, Laaksonen M, Lahelma E. Socio-economic differences in the prevalence of acute, chronic and disabling chronic pain among ageing employees. Pain 2005; 114: 364-371.
  14. Sipilä P, Martikainen P. Fyysisen ja psyykkisen terveyden väliset alue-erot ja niiden taustat pääkaupunkiseudulla. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2005;3:202-218.
  15. Tötterman S. Correlates of workplace bullying: a cross-sectional study of adverse childhood experiences, psychosocial work environment and health. Psykologian pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, helmikuu 2005, 72 p.

2004

  1. Chandola T, Martikainen P, Bartley M, Lahelma E, Marmot M, Michikazu S, Nasermoaddeli A,  Kagamimori S. Does conflict between home and work explain the effect of multiple roles on mental health? A comparative study of Finland, Japan and the UK. International Journal of Epidemiology 2004; 33: 884-893.
  2. Laaksonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Lahelma E. Multiple dimensions of socioeconomic position and obesity among employees: The Helsinki Health Study. Obesity Research 2004; 12: 1851-1858
  3. Lahelma E, Martikainen P, Laaksonen M, Aittomäki A. Pathways between socioeconomic determinants of health. Journal of Epidemiology and Community Health 2004; 58: 327-332
  4. Lahelma E, Martikainen P, Rahkonen O, Roos E, Saastamoinen P. Työntekijöiden terveydentilan vaihtelu ammattiaseman mukaan. Helsinki Health Studyn tuloksia. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2004; 41:95-107
  5. Lallukka T, Sarlio-Lähteenkorva S, Laaksonen M, Roos E, Rahkonen O, Lahelma E. Psychosocial working conditions and health behaviours among employed women and men. Preventive Medicine 2004:38: 48-56
  6. Martikainen P, Lahelma E, Kagamimori S, Sekine M, Nishi N, Marmot M. A comparison of socio-economic differences in physical functioning and perceived health among male and female employees in Britain Finland and Japan. Social Science & Medicine 2004; 59: 1287-1295
  7. Mäkinen T. Lapsuuden ja aikuisuuden olosuhteiden yhteys toimintakykyyn. Sosiaalipolitiikan pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, syyskuu 2004, 75 p.
  8. Roos E, Sarlio-Lähteenkorva S, Lallukka T. Having lunch at a staff canteen is associated with recommended food habits. Journal of Public Health Nutrition 2004; 7: 53-61
  9. Sarlio-Lähteenkorva S, Lahelma E, Roos E. Mental health and food habits among employed women and men. Appetite 2004; 42: 151-156
  10. Sipilä P. Helsingin kaupungin työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin ja fyysisen toimintakyvyn alueellinen vaihtelu ja sitä selittävät tekijät. Sosiologian pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, marraskuu 2004, 83 p.
  11. Stafford M, Martikainen P, Lahelma E, Marmot M. Neighbourhoods and self-rated health: a comparison of London and Helsinki. Journal of Epidemiology and Community Health 2004; 58: 772-778
  12. Utriainen I. Lihavuusindikaattorit Helsingin kaupungin työntekijöiden terveystarkastusaineistossa. Syventävien opintojen opinnäytetyö, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, marraskuu 2004, 48 p.
  13. Wiens J-E. Sydän- ja verisuonitautien biologiset riskitekijät Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa. Syventävien opintojen opinnäytetyö, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, maaliskuu 2004, 39 p.

2003

  1. Aittomäki, A, Lahelma E, Roos E. Work conditions and socioeconomic inequalities in work ability. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health 2003; 29: 159-165
  2. Laaksonen M, Aittomäki A, Lahelma E. Terveydenhuollon naistyöntekijöiden terveydentila, työolot ja terveyskäyttäytyminen. Suomen Lääkärilehti 2003;58:3795-3800
  3. Piha K. Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 1990-luvulla. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuskatsauksia 2003:5, 66 p.
  4. Piha K. Individual and employment related factors and sickness absence among the employees of the City of Helsinki. Master’s thesis in organisation and management, Helsinki School of Economics, May 2003, 67 p.
  5. Piha K, Rahkonen O, Roos E, Lahelma E. Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 1990-1999. Suomen Lääkärilehti 2003; 58: 3679-3683
  6. Rahkonen O, Laaksonen M, Karvonen S. Tupakointi ja huono-osaisuus – tupakoinnin yhteys toimeentulovaikeuksiin ja yksinhuoltajuuteen Helsingin kaupungin työntekijöillä. Yhteiskuntapolitiikka 2003; 68 : 492-500
  7. Rahkonen O, Mäki N, Martikainen P. Alkoholin ongelmakäyttö ja sen yhteys mielenterveysoireiluun Helsingin kaupungin työntekijöiden keskuudessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2003; 40: 10-20
  8. Talala K. Työn psykososiaaliset tekijät ja mielenterveys. Sosiaalipsykologian pro gradu –työ, Helsingin yliopisto, helmikuu 2003, 75 p.
  9. Talala K, Lahelma E, Sarlio-Lähteenkorva S. Psykososiaaliset tekijät ja mielenterveyden oireilu työntekijöillä. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2003; 3: 163-173.

2002 

  1. Kivelä K, Lahelma E. Työväsymyksen taustatekijät naisilla. Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimus. Kvartti 1/2002: 41-57
  2. Lallukka T, Roos E, Sarlio-Lähteenkorva S, Kivelä K, Rahkonen O, Lahelma E. Työn kuormitustekijöiden yhteydet terveyskäyttäytymiseen naisilla. Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2002; 39: 51-63
  3. Lallukka T, Aittomäki A, Piha K, Roos E, Kivelä K, Silventoinen K. Postikyselytutkimukseen vastanneiden edustavuus sosioekomisten tekijöiden ja sairauspoissaolojen mukaan: Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2002; 39: 164-171

2001

  1. Aittomäki A, Lahelma E, Roos E. Helsingin kaupungin henkilöstön työkyky ja työkyvyn taustatekijät. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2001:2, 54 p.
  2. Aittomäki A. Helsingin kaupungin henkilöstön työkyky ja työkyvyn taustatekijät. Syventävien opintojen opinnäytetyö, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, 2001.
  1. Kivelä K, Roos E, Lahelma E, Lallukka T, Martikainen P, Rahkonen O, Sarlio-Lähteenkorva S, Silventoinen K. Henkilöstön työolot, terveydentila ja terveyskäyttäytyminen. Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimus. Helsingin kaupungin tietokeskus 2001:3, 120 p.
  2. Piha K. Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 1990-luvulla. Sosiaalipolitiikan pro gradu –työ. Helsingin yliopisto, syyskuu 2001, 75 p.



A comparative project on social determinants of health in the Nordic countries


Tutkimuksen johtaja: 
Lahelma  Eero,  Lääketieteellisen sosiologian professori

Tutkijat:
Roos Eva ja  Saastamoinen Peppiina

The main aim of this project was to examine strategic subareas of socioeconomic inequalities in health related outcomes. In addition to educational, occupational class and income inequalities in health, also employment status inequalities were studied. Furthermore, socioeconomic health inequalities were specified by jointly analysing the role age and gender to these inequalities. The importance of labour market participation was particularly emphasised. Finally, an analysis of health inequalities in the Nordic welfare states within the European context was made. Health was measured by using standard self-reported indicators of generic health, such as self-rated health and limiting long-standing illness. Additionally, inequalities in body weight and obesity were studied. Both cross-sectional and time trend analyses were made. Nordic survey data were collated to a data bank which was used as the data source in this project. This data source allowed for highly comparable analyses to be ca rried out and reported as articles in international journals and an edited book. The main results from the substudies can be summarised under the following five points: Firstly, studying income inequalities in health in Sweden, Finland and Norway in the 1990s suggested that the relative position in the income distribution contributes to health irrespective of the consumption power; i.e. health was the poorer, the lower the relative income in these three countries.
Secondly, health among Finns has been poorer that and in the other Nordic countries. This was found to hold true in particular for men in the older age groups and with low education.
However, these health inequalities were rapidly declining and differences between the countries practically disappeared by the mid 1990s. The poorer health and larger health inequalities among Finns as compared to their Danish, Norwegian and Swedish counterparts is likely to be a cohort effect resulting from their poorer past living conditions prior to the 1950s.
Thirdly, comparing inequalities in body weight and obesity in Denmark and Finland showed that Finnish women and men had higher relative weights and more obesity than their Danish counterparts. Overall the socioeconomic patterning of obesity was similar in both countries, with lower status implying higher body weights. However, relative socioeconomic inequalities among Danish women were particularly large and larger than those among Finnish women. While there were no marital status differences in obesity among Finns, the non-married Danes were more often obese than their married counterparts.
Fourthly, the importance of employment status to health was studied by specifying role of marital status and the family. It was found that employment status is a key health divide in all four studied Nordic countries, with the employed having the best health. Marital and parental status did not contribute to this health divide. Finnish and Swedish women who occupied multiple roles, i.e. having a job and being a spouse and mother had particularly good health. Income only slightly affected this patterning. Lone mothers constitute a particularly disadvantaged group whose health was much worse than their employed and partnered counterparts.
Fifthly, the available evidence suggests that health inequalities are not necessarily smaller in the Nordic countries than in other western European countries. However, health inequalities are likely to be more stable over time in the Nordic countries than elsewhere in Europe where tendencies towards widening health inequalities are visible. This stability held true even when Finland and Sweden underwent a serious economic recession in the early 1990s. This may indicate that the Nordic welfare states have particular potential to buffer against adverse health effects of economic downturns.
The network established during two successive NOS-HS projects continues to collaborate. The Swedish partners (Olle Lundberg) have sta rted a Nordic network supported by a Swedish grant in 2004-2007. This network consists of participants from NOS-HS projects. Joint workshops will be organized to discuss ongoing research on health inequalities and start new ones. Also further bilateral studies are ongoing. Finnish and Swedish partners from the NOS-HS network have started collaborative programme in doctoral training within health inequalities. The network also participated in the application round for a Nordic centre of excellence.

Avainsanat:
sosioekonominen asema, terveys, Pohjoismaat

Yhteistyötahot:

  • Helsingin yliopisto, Sosiaalipolitiikan laitos
  • Helsingin yliopisto, Sosiologian laitos
  • Stockholm University, CHESS, Stockholm, Sweden
  • NOVA Norwegian Social Research, Oslo, Norway
  • Fafo Institute for Applied Social Science, Oslo, Norway
  • National Institute of Public Health, Copenhagen, Denmark
  • Department of Public Health, Karolinska Institute, Stockholm, Sweden


Hyvinvointi, elämäntyyli ja terveys - vertailututkimus Glasgown ja Helsingin nuorista


Tutkimuksen johtaja: Lahelma Eero, prof., Kansanterveystieteen laitos 

Tutkijat:
Karisto Antti, Lahelma Eero, Rahkonen Ossi, West Patrick, Sweeting Helen, Abel Thomas ja Karvonen Sakari

Tutkimus koostuu päätutkimuksesta, jossa vertaillaan 9. luokkalaisia nuoria Helsingissä ja Glasgowssa, ja kahdesta siihen liittyvästä osatutkimuksesta (Bernin ja Munchenin vertailu, Suomen ja Sveitsin vertailu). Hankkeella on kolme päämäärää.

Tarkoitus on tutkia:

1) kulttuurisen vaihtelun merkitystä nuorten hyvinvoinnin, elämäntyylin ja terveyden määrittäjinä,

2) kontekstuaalisten - erityisesti asuinalue- ja koulun tasoisten - tekijöiden merkitystä hyvinvoinnin, elämäntyylin ja terveyden rakenteellisten erojen selittäjinä ja

3) sitä, minkä verran kulttuurisesti muuntumattomia piirteitä havaitaan elämäntyylissä ja sen rakenteellisissa määrittäjissä.

Tutkimuksen pääaineisto muodostaa yhdeksäsluokkalaisille tehty luokkakysely. Tähän aineistoon liitetään myös asuinaluetta ja koulua kuvaavia kontekstuaalitietoja. Tutkimuksen kvalitatiivisen osan muodostavat etnografinen havainnointiaineisto ja tutkimuksen teemoista kirjoitetut aineet.

Avainsanat: Nuoret, Kansainvälinen vertailu, Elämäntyyli, Terveys, Terveyskäyttäytyminen


Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimus


Tutkimuksen johtaja
: Lahelma Eero, Lääketieteellisen sosiologian professori

Tutkijat:
Roos Eva, Lallukka Tea, Saastamoinen Peppiina, Laaksonen Mikko, Piha Kustaa, Aittomäki Akseli, Talala Kirsi, Mäkinen Tomi, Wiens Jan-Erik 

Helsinki Health Studyn päätavoitteena on terveydentilan ja sen determinanttien monipuolinen tutkiminen keski-ikäisten Helsingin kaupungin nais- ja miestyöntekijöiden keskuudessa (n=40.000, 73% naisia).

Tutkimus kohdistuu sekä hyvää että huonoa terveyttä tuottaviin tekijöihin:

1) Työ- ja kotiympäristön samanaikaiset vaikutukset terveyteen,

2) terveyteen yhteydessä olevat keskeiset sosioekonomisen aseman ulottuvuudet ja terveyserojen selitykset,

3) toimintakyvyn, terveydentilan, sairauspoissaolojen ja varhaiseläkkeelle siirtymisen syyt, sekä

4) suomalaisten ja brittiläisten työntekijöiden vertailut.

Tutkimuksen pohjatietojen keruu on käynnistynyt vuonna 2000 ja etenevä seuranta jatkuu vuoteen 2005 saakka. Tutkimusta toteutetaan läheisessä yhteistyössä lontoolaisiin virkamiehiin kohdistuvan Whitehall Studyn (UK) kanssa. Aineisto kootaan 40 vuotta täyttäneiltä miehiltä ja naisilta. Kysely-, rekisteri- ja terveystarkastustietoja tarkastellaan yhdessä. Determinantteina ja vasteina tutkitaan terveyskäyttäytymistä, antropometrisia ja biologisia riskitekijöitä, hyvää ja huonoa terveyttä, psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä, keskeisiä kansantauteja ja kuolleisuutta.

Monitieteiseen ryhmään kuuluu useita senioreita, postdoc-tutkijoita sekä jatko-opiskelijoita. Ryhmä on kansallisesti ja kansainvälisesti tiiviisti verkostoitunut (mm. EU, ESF). Ryhmällä on laaja kokemus terveyden, terveyskäyttäytymisen ja toimintakyvyn väestötutkimuksesta ja kansainvälisistä vertailuista.

Avainsanat: Sosiaalinen asema, työ, kotiympäristö, ikääntyminen, terveys, työntekijät 

Yhteistyötahot:
 

  • Helsingin yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos
  • Helsingin yliopisto, sosiologian laitos 
  • Department of Epidemiology and Public Health, University College London, UK
  • Toyama medical and Pharmautical University, Japani
  • Erasmus University Rotterdam, Hollanti


Vertailevia tutkimuksia terveydentilan sosioekonomisten erojen monimutkaisista syntyprosessista

Tutkimuksen johtaja:
Lahelma Eero, Lääketieteellisen sosiologian professori; Kansanterveystieteen laitos

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia terveydentilan sosioekonomisten erojen monimutkaisia syntyprosessia.

Avainsanat:
terveyserot  

Yhteistyötahot:

  • Suomen Akatemia


Suomi-Britannia-Japani - vertaileva tutkimus sosiodemografisten terveyserojen syistä

Tutkimuksen johtaja: Martikainen Pekka, dosentti; Sosiologian laitos

Tutkijat: Martikainen Pekka, Majamaa Karoliina, Nihtilä Elina, Valkonen Tapani, Lahelma Eero, Rinne Hanna, Mäki Netta

Sosioekonomisen aseman, työmarkkina-aseman ja siviilisäädyn mukaiset terveyserot ovat hyvin dokumentoituja. Tämä tutkimus pyrkii selittämään näiden terveyserojen syitä sosiaaliseen rakenteeseen, psykososiaaliseen ympäristöön, terveyskäyttäytymiseen ja biologisiin riskitekijöihin liittyvillä makanismeilla Suomessa, Britanniassa ja Japanissa. Tässä tutkimuksessa käytetään terveyskyselyihin, terveystarkastuksiin ja rekistereihin perustuvia aineistoja kaikista kolmesta maasta.

Tämän vertailevan tutkimuksen tarkoituksena on:

1) selvittää terveyden eri osa-aluiden mukaisia sosioekonomisia eroja ja niiden syitä eri maissa,
2) analysoida tulojen, köyhyyden ja työttömyyden merkitystä sosioekonomisten kuolleisuuserojen syynä,
3) tutkia avioliiton ulkopuolella elävien - erityisesti naimattomien - korkean sairastavuuden ja kuolleisuuden syitä, 4) selvittää toiminta- ja työkyvyn rajoitteita, sairaspoissaoloja ja varhaiseläkkeelle siirtymistä ja niiden syitä kolmessa ikääntyvässä väestössä.
Tämä vertaileva tutkimus tukee pyrkimyksiä sosiodemografisten terveyserojen kaventamiseksi, tuottamalla tietoa tekijöistä, joita modifioimalla voidaan parhaiten edistää terveyttä. Vertailevat tutkimukset auttavat myös ymmärtämään yksittäisissä tutkimuksissa saatujen tulosten merkityksen rajoja, ja varoittavat kritiikitöntä tulosten yleistämistä muihin maihin.

Avainsanat:
terveys, kuolleisuus, sosiodemograafiset erot, terveyden eriarvoisuus, vertaileva tutkimus, terveyserojen syyt

Yhteistyötahot:

  • Helsingin Yliopisto Kansanterveystieteen laitos
    University College London, Dept of Epidemilogy & Public Hearth